Tytäryhtiö VS edustusto Venäjälle

Sivuliikkeen tai edustuston avaaminen vaatii akkreditointimenettelyn (Laki ulkomaisista investoinneista №160-ФЗ) Akkreditointia hoitaa Moskovassa sijaitseva valtion verotoimiston piirienvälinen 47. tarkastustoimisto. Akkreditointiin tarvitaan muun muassa hakemus, ulkomaisen yrityksen perustamisasiakirjat, päätös sivuliikkeen tai edustuston perustamisesta ja sivuliikkeen tai edustuston säännöt. Kaikki asiakirjat on oltava venäjäksi ja notaarin vahvistamia. Tarkastustoimiston pitää myöntää akkreditointi viimeistään 25 päivän kuluessa asiakirjapaketin luovuttamisesta. Sivuliikkeen tai edustuston akkreditoinnista maksettava käsittelymaksu on 120 000 ruplaa.

Prosessi lyhyesti:

Lupa paikallisviranomaiselta akkreditointia varten → akkreditointi → rekisteröinti valtiolliseen rekisteriin → rekisteröintitodistus → rekisteröinti verorekisteriin → INN- verotunnus → rekisteröinti eläkevakuutus-, sairasvakuutus- ja sosiaalivakuutusrahastoihin ja pankkitilin avaaminen → leimasimen teettäminen ja rekisteröinti.

Venäjän lain mukaan emoyhtiöllä on täydellinen ja ensisijainen vastuu edustuston toiminnasta. Edustustolla ei ole juridista statusta, mutta on olemassa kirjanpito- ja verovelvollisuus Venäjälle, veroilmoitus annetaan vain tuloista ja menoista (ei tasetta). Edustuston akkreditoinnin jälkeen on haettava henkilökunnan akkreditointia. Suomalaisen henkilökunnan akkreditointi on erillinen ja pakollinen prosessi.

Edustusto maksaa verot Venäjälle kuten venäläinen yritys (verotettavan tuloksen laskeminen saattaa olla vaikeaa).

Tiedoksi: Venäjällä on kolmitasoinen verojärjestelmä, joka koostuu valtiollisista, alueellisista ja paikallisista veroista. Valtion veroihin kuuluvat esimerkiksi luonnollisten henkilöiden ansiotulovero (НДФЛ), organisaation tulovero ja arvonlisävero (НДС). Alueellisia veroja ovat yhteisön omaisuusvero, rahapeliliiketoiminnan vero ja kuljetusvero. Paikallisia veroja ovat mm. maavero ja luonnollisten henkilöiden omaisuusvero.

Työntekijöitä palkatessa täytyy muistaa, että venäläiset yritykset, yksityisyrittäjät ja ulkomaisten yhtiöiden sivuliikkeet ja edustustot huolehtivat ennakonpidätyksistä työntekijöiden puolesta. Niiden on siis pidätettävä verot maksamistaan palkoista ja tilitettävä ne Venäjän federaatiolle.

Venäläisyhtiöt sekä ulkomaiset yhteisöt, jotka toimivat Venäjällä pysyvien edustustojen kautta tai jotka muuten saavat tuloja Venäjän federaatiossa, maksavat yhteisön tuloveroa. Perusverokanta on 20 prosenttia.

Ulkomainen yritys, joka toimii Venäjällä pysyvän edustuston kautta, maksaa veroa tasevarallisuutensa kuuluvasta irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta sekä omaisuudesta, joka on saatu toimilupasopimuksen perusteella. Jos ulkomainen yritys ei toimi pysyvän edustuston kautta, veron perusteena pidetään yritykselle kuuluvaa, Venäjän federaation alueella sijaitsevaa kiinteää omaisuutta, johon yrityksellä on omistusoikeus tai joka on saatu konsessiosopimuksen perusteella.

On olemassa sopimus Suomen ja Venäjän välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (Valtiosopimus 110/2002). Sopimuksen 7. artiklan mukaisesti:

  1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva henkilö saa, verotetaan vain siinä valtiossa, jollei henkilö harjoita liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Jos henkilö harjoittaa liiketoimintaa edellä sanotuin tavoin, voidaan toisessa valtiossa verottaa henkilön saamasta tulosta, mutta vain niin suuresta tulon osasta, joka on luettava kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi.
  2. Jos sopimusvaltiossa asuva henkilö harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, luetaan, jollei 3 kappaleen määräyksistä muuta johdu, kummassakin sopimusvaltiossa kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi se tulo, jonka toimipaikan olisi voitu olettaa tuottavan, jos se olisi ollut erillinen henkilö, joka harjoittaa samaa tai samaluonteista toimintaa samojen tai samaluonteisten edellytysten vallitessa ja itsenäisesti päättää liiketoimista sen henkilön kanssa, jonka kiinteä toimipaikka se on.
  3. Kiinteän toimipaikan tuloa määrättäessä on vähennykseksi hyväksyttävä kiinteästä toimipaikasta johtuneet menot, niihin luettuina yrityksen johtamisesta ja yleisestä hallinnosta johtuneet menot, riippumatta siitä, ovatko ne syntyneet siinä valtiossa, jossa kiinteä toimipaikka on, vai muualla.

Venäjän lain mukaan tytärythiön perustaminen on hieman monimutkaisempaa, mutta tytäryhtiö itse vastaa veloistansa ja toiminnasta. Edustuston perustaminen on suhteellisesti helpompaa, mutta emoyhtiö on vastuussa sen toiminnasta ja veloista. Edustuston kirjanpito on kevyempää, mutta verotuksessa ei ole suurta eroa.

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *